Auttikönkään Muinaismarkkinat

06/01/2025

Tammikuun nimi kuvastaa sen sijoittumista talven keskelle. Tammi tarkoittaa joissakin murteissa sydäntä, keskikohtaa tai ydintä, toisaalta napaa tai akselia. Tammikuu on siis talven sydänaluetta. Tammikuun ja helmikuun käsittävä sydäntalvi on mielletty yhdeksi ajanjaksoksi. Tammikuu on sydänkuista ensimmäinen eli »isotammi», helmikuu taas »pikkutammi».

Toisen näkemyksen mukaan tammikuun nimi tulee siitä, että se on vuoden kovinta aikaa ja tammi on tunnetusti puista kovin ja kestävintä. Tammikuu onkin parasta aikaa rakennus- ja muiden tarvepuiden kaatamiselle. Sanotaan, että tammikuussa kaadettu puu on lujaa. Se ei lahoa helposti, ei homehdu, eikä siihen ei liioin tule toukkia eivätkä hirret halkeile.

Tammikuun vahvuus ja lujuus ei heijastu ainoastaan puumateriaaliin. Kuuta ei pidetä hyvänä ajankohtana suurempien töiden aloittamiselle, m***a kaiken sydänkuilla hankitun tai saadun sanotaan olevan lujaa ja riittävää. Muun muassa verkon rihmat tulee kehrätä sydänkuilla, jotta verkosta tulee mahdollisimman vahva.

Tammikuussa alkaa pitkähkö juhlaton ajanjakso, niin sanotut »selkäviikot» eli »härkäviikot». Sydäntalvella koko elollinen luonto on lepotilassa. Mikään ei kasva. Sanotaan että kotieläimetkin syövät huonommin sydänkuilla. Luonnossa kuitenkin tapahtuu: karhuemo synnyttää poikasensa talvipesään ja made lähtee uimaan kohti kutupaikkoja.

Tammikuun on helmikuun ohella vuoden kylmin kuukausi. Leutoa tammikuuta saattaa seurata kylmä helmikuu. »Kun tammikuulla loskaa, niin helmikuulla kostaa». Jos taas tammikuussa on tasaista säätä, helmikuun keleistä odotetaan epävakaita. Päivittäisistä säänvaihteluista ilmoittavat pihapiirin varikset. Jos varis raakkuu sydänkuilla aamusella, tulee nuoskaa. Jos iltasella, tulee pakkasia.

Leuto tammikuu tietää hyvää satoa, koska kasvukaudesta tulee pitempi: maa ei routaannu syvältä ja vesistöissä on ohuemmat jäät. Luonto herää kasvukauteen nopeammin. Toisaalta Pohjois-Suomessa on arveltu, että leuto tammikuu tietää hallaa heinäkuulle. Suojasää ja vesisade ovat monin paikoin toivottuja, sillä »jos tammikuussa vettä sataa, saa kylvää vaikka suon napaan».

Kuva: Savottaan lähtö Lieksan Niitty-Jamalin kylästä vuonna 1974. Kuorma valmiina, vain aisakello puuttuu. Tekomies seuraa suksilla selässään reppu, jossa on kirves ja pokasaha purettuina. Kuvaaja: Ilmari Karvonen. Pielisen museo, Creative Commons BY 4.0.

31/12/2023

Hyvää Uutta Vuotta 2024!

22/10/2023

Hyvää isovanhempien päivää!

Suomen murteissa vanhimmat omaperäiset nimitykset isoisälle ovat äijä ja ukko sekä näistä johdetut ukki, ukko, äijä, äijö ja äiji. Taata on lasten kieltä tai mahdollisesti slaavilaista alkuperää. Pappa ja vaari on lainattu isää tarkoittavina ruotsalaisilta. Niiden merkitys on muuttunut isoisää tarkoittavaksi. Merkityksen siirtymisen syynä on luultavasti se, että perheessä lapset ovat ruvenneet puhuttelemaan isovanhempia samoin kuin he ovat kuulleet omien vanhempiensa näitä puhuttelevan.

Itämerensuomalaisissa kielissä vanha isoäidin nimitys on ollut ämmä. Ruotsista on lainattu mormor, josta on johdettu paljon erilaisia muotoja: mummo, mummi, mummu, muori, mamma ja niin edelleen. Kun vaarin ja mummon tapaiset uudemmat isovanhempien nimitykset ovat yleistyneet, niin ukon ja ämmän kaltaiset vanhemmat sanat ovat saaneet huonontavia merkityksiä ja niiden käyttö sukulaistermeinä on vähentynyt.

Isovanhempien päivä löytyy myös Taivaannaulan uusimmasta kansanperinnekalenterista. Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaulan toiminnan jatkumista. Kalenteri verkkokaupassamme: https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-perinnekalenteri-2024-lasten-ja-nuorten-tyot/

Kirjoituksen lähteenä Maila Vehmaskosken artikkeli Kielikellossa: https://www.kielikello.fi/-/aijat-ja-ammat-vaarit-ja-muorit-isovanhempien-nimitykset-suomen-murteissa

Kuvassa Aina Dahlström (o.s. Dyberg) sylissään tyttärentyttärensä Airi Anna Mari (Muru) Teirivaara. Rantasalmi 1929. Pielisen museo, Creative Commons BY 4.0.

02/09/2023

Auttikönkään luontokohde mukava retkikohde, kahdeksan kilometrin päässä Wanha Autti Camping toivottaa lämpimästi tervetulleeksi majoittumaan!

Auttikönkään luontopolku on maastoltaan vaihteleva ja paikoin vaativa. Kohteessa toimii myös pirttikahvila ja metsätyövälinenäyttely.

07/04/2023

Pääsiäisenä ennen muinoin

Kiirastorstaina pihamaalta karkotettiin pahansuopia voimia edustanut »kiira». Pihamaan puhdistuksessa käytettiin tulta, katajaa, tervaa ja kiliseviä lehmänkelloja, jotka saivat »pahat henget pakenemaan seudulta». Joillakin alueilla menojen tarkoituksena sanottiin olevan vaarallisten käärmeiden karkotus pihapiiristä.

Hankasalmelta tallennetun tiedon mukaan isäntä raahasi kiirastorstaina perässään palavaa tervatuokkosta pihan ympäri. Hän kulki pihan kahdesti myötä- ja kerran vastapäivään. Toinen mies käveli perässä ja löi leppäsellä vitsalla tuohista ja huuteli samalla »Kits kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle!»

Pihapiiriä puhdistettiin myös rautaesineillä. Taloa saattoi kiertää isäntä kirveen kanssa tai emäntä yllään kaikki talon rautaesineet: keritsimet, hiilipihdit, sirpit, puukot ja pärepihdit. Pohjois-Savossa kiiraa karkotettaessa saatettiin juosta talon tai navetan ympäri lehmänkello kaulassa. Kyseessä oli siis kotipiirin puhdistaminen äänen, tulen, raudan, tervan ja muiden suojaavien asioiden avulla.

Kiirastorstain tapojen on tulkittu olevan kansanomainen muoto katolilaisesta synteja puhdistavasta rituaalista. Tavoissa voi nähdä myös yhtäläisyyksiä slaavilaisten ja balttilaisten kansojen kevätperinteisiin, joissa vanhan talven symboli poltetaan tai karkotetaan kevään tieltä.

Kansan keskuudessa kiirastorstai on ollut yleisemminkin puhdistamispäivä. Karjalaiset ja hämäläiset tekivät kiirastorstaina suursiivouksen, jossa joka nurkka pestiin ja siistittiin. Samaten risaiset ja likaiset vaatteet poistettiin käytöstä. Päivää pidettiin vuoden otollisimpana päivänä parran, tukan ja kynsien leikkaamiseen sekä polttopäreiden kaatamiseen.

Kuva: Takalon Kaisa karkottaa kiiraa kiirastorstaina vetämällä savuavaa kelkkaa. Samuli Paulaharjun kuva vuosien 1907-1923 väliltä. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.

06/02/2022

Korouoma sijaitsee vain puolen tunnin matkan päässä Wanha Autti Camping alueelta. Tervetuloa!

Korouoman kanjonissa ei uskoisi olevansa Suomessa. Päiväretkellä voi hetkessä nähdä useita valtavia, jäätyneitä vesiputouksia, joista korkein on 60-metrinen ja yksi huskynsilmien sininen.

07/11/2020