24/01/2026
Talven napa on nyt lähellä.
Mitä teillä tehdään huomenna?
Mitä muita sanontoja muistat Paavon, eli Paavalin päivästä?
Huominen Paavon päivä on ollut tärkeä keskitalven merkkipäivä. »Paavo parasta talvea» eli päivät ovat valoisampia ja ihmiset voivat nauttia talven keleistä. Paavo on talven puoliväli, johon mennessä puolet lumista on satanut ja puolet eläinten ruuasta kulunut. Päivän jälkeistä viikkoa on joillakin alueilla sanottu »talvennavaksi» ja viikon keskiviikkoa puolitalven keskiviikoksi.
Paavon päivänä päivä lämmittää jo reen perällekin. Jos silloin aurinko paistaa kirkkaasti koko päivän - tai ainakin niin kauan, että mies ehtii hevosen valjastaa - tulee hyvä viljavuosi, kaunis kevät ja hyvä hernesato. Paavona onkin perinteisesti syöty Lounais-Suomessa hernekeittoa.
Jos rokan aineksia ei ollut kotona, haettiin »Paavon pavui» ja siansorkkia naapurista. Rikkaat maksoivat saamisistaan, m***a köyhät saivat ne ilmaiseksi. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea samaan tapaan kuin muinakin juhlapyhinä. Lisäksi anteliaisuus edisti tulevan kesän hernesadon onnistumista.
Jos Paavona tuiskutti niin paljon, että reen jalaksen jälki meni umpeen, niin tulevana kesänä pellava, hamppu, tupakka tai peruna ei menestyneet. Toisten enteiden mukaan Paavon lumisade ennustelee hyvää satoa, ainakin herneen osalta. Jos Paavona pyryttää sen verran, että oljenkorsi peittyy, tulee sinä vuonna huono vuodentulo.
Vaikka Paavona päivä jo paistaa, niin kovin lämpimistä keleistä ei voi vielä puhua. »Paavo pakkasen parina, nenä räässä, parta jäässä». Sanottiin, että jos pakkanen ei pauku Paavona, kesäkään ei ole oikein mistään kotoisin eikä sato onnistu. Paavon päivän lämmin etelätuuli vuorostaan enteili menestyksellistä marjavuotta.
Kuva: Fiija keittää puolispäivällistä Ylihärmässä 1930. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.
